Minun elämäni

Yksin omassa yksinäisyydessä.

Opettele olemaan yksin. Lause, johon olen usein törmännyt lukiessani erilaisia kirjoituksia elämästä. Olen myös joskus saattanut kuulla tuon lauseen parikin kertaa parisuhteeni päätyttyä. Yleensä tuohon jälkimmäiseen törmäilyyn on lausetta kuitenkin vielä jatkettu: ”…niin osaat sitten olla toisen kanssa.”. Mitä se tarkoittaa? Osaanhan minä olla yksin! Miten oma yksinoloni liittyy toiseen

Uusi vuosi, sama minä.

Viikko on nyt eletty tätä uutta ja entistä mahtavampaa vuotta. Viikko on ollut aikaa lunastaa lupaukset, jotka tuli luvattua sillä maagisella kellonlyömällä kuohuviini kuplien sisältä poksahtaneista ajatuksista. Kuntosalien onnelliset omistajat ovat jo lennelleet rahojen kanssa maailman ääriin ihmisten hikoillessa saleilla siihen asti, kunnes se innostus noin kahden viikon jälkeen lopahtaa,

”Isi, sun pitää löytää tyttöystävä”.

Aika ajoin minulta kysellään parisuhdestatuksestani. Ymmärrän sen, sillä olenhan viettänyt elämästäni suurimman osan parisuhteessa. Nyt kuitenkin suhteettomuuteni on tullut siihen ikään, että se on oppinut kävelemään, se osaa jo itsenäisiä leikkejä, se nukkuu kokonaisia öitä, eikä sen läheisriippuvuuden tarve ole enää niin suuri. Välillä saan suoranaisia kehoituksia statukseni muuttamiseen ja

Oman elämänsä puolivälissä.

Suomalaista elinajanodotetta katsoen olen kovaa vauhtia saavuttamassa puolivälin. En ole kuitenkaan asiasta panikoitunut, enkä ajautumassa kriisiin, vaikka tällä viikolla omaan henkilökohtaiseen matkamittariini kääntyykin taas yksi vuosi lisää. Olen enemmänkin miettinyt sitä, minkälainen elämäni olisi kirjoitettuna kirjaan. Elämänkertaa tässä vaiheessa ei vielä voi kirjoittaa, mutta mitä se sisältäisi tähän asti, mitä

”Kun mikään ei tunnu miltään…”

”Joskus lääkiksen alussa meitä pyydettiin kirjoittamaan lista haaveista. Mun lista oli suunnilleen tällainen: paljon lapsia, talo meren rannalla, maailmanrauha, perhe, mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä, olla satuttamatta ketään, nainen jota rakastaa, olla onnellinen. Tän listan laatimisesta on jo jonkin aikaa. Osa näistä haaveista on toteutunut, osa ei, osalla ei oo mitään

Kevät ja aurinko.

Pieni hetki on taas vierähtänyt siitä, kun olen saanut raahattua itseni näytön ja näppäimistön eteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maailmani olisi muuttunut yhtäkkiä niin tasaisen tylsäksi, ettei ole enää mitään mistä kirjoittaa, päinvastoin, mutta kevät ja koko ajan ylemmäksi nouseva aurinko, sekä sen tuoma lämpö on ajanut tämän

Katkera menneisyys vai avoin tulevaisuus?

Olen joskus elämässäni törmännyt ihmisiin, jotka ovat äärettömän katkeria. Elävät jatkuvasti menneisyyden möröissään ja miettivät kuinka huonosti asiat ovat menneet. Miksi? Jokaisella meistä on joskus elämässään joku asia mennyt pieleen tai jopa pahasti pieleen. Mitä meidän silloin pitää tehdä? Muuttaa itseämme, oppia virheistämme ja olla tekemättä samoin uudelleen, ja antaa

Aikakone

Pidän itseäni automiehenä. Rakastan autoja. Noin kuukausi takaperin minulta kysyttiin, minkä auton ehdottomasti haluaisin jos saisin sen tuosta vaan? Vastasin, että paluu tulevaisuuteen elokuvan DeLoreanin. Matkustaisin sillä vuoteen 85 ja tekisin asioita toisin. Oikeasti en ole sitä mieltä.. En kadu asioita, mitä olen elämässäni tehnyt. Taannoin sanoin nyt jo entiselle