Minun elämäni

Seksiä, viinaa ja rock´n rollia. Mielihyvää masennukseen.

Luin tällä viikolla uutisoinnin Ilta-Sanomista. Jussi Ahde oli kertonut avoimella Facebook päivityksellään masennuksesta ja siitä toipumisesta. Uutinen sai minut jälleen peilaamaan omaa aikaani masentuneena. Siihen oli helppo samaistua, sillä Ahteen kokemus ja siitä kirjoittaminen ei omasta sairastamisestani ja siitä toipumisesta kovinkaan eronnut. Yhtäkkiä vuosia sitten Ahteen mieleenpainuva ja hauska lausahdus:

Miksi minä kirjoitan?

Minulta on usein kysytty, että mikä on saanut minut kirjoittamaan, sekä miksi kirjoitan siitä kaikesta mitä kirjoitan. Helpoin vastaus olisi, että koska tykkään kirjoittaa, mutta se olisi valehtelemista. Tämä on kai jollain tapaa yksi elämäni paradoksi, sillä vaikka kirjoitan blogia, niin minä en oikeastaan pidä kirjoittamisesta. Jo pelkästään tekstiviestin kirjoittaminen

”Kun mikään ei tunnu miltään…”

”Joskus lääkiksen alussa meitä pyydettiin kirjoittamaan lista haaveista. Mun lista oli suunnilleen tällainen: paljon lapsia, talo meren rannalla, maailmanrauha, perhe, mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä, olla satuttamatta ketään, nainen jota rakastaa, olla onnellinen. Tän listan laatimisesta on jo jonkin aikaa. Osa näistä haaveista on toteutunut, osa ei, osalla ei oo mitään

Kevät ja aurinko.

Pieni hetki on taas vierähtänyt siitä, kun olen saanut raahattua itseni näytön ja näppäimistön eteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maailmani olisi muuttunut yhtäkkiä niin tasaisen tylsäksi, ettei ole enää mitään mistä kirjoittaa, päinvastoin, mutta kevät ja koko ajan ylemmäksi nouseva aurinko, sekä sen tuoma lämpö on ajanut tämän

Mistä löytää kunnon miehiä?

Siinä kysymys, johon törmäsin lukiessani erästä artikkelia miehistä. Tähän täytyy heti sanoa, että vaikka luinkin artikkelia liittyen miehiin, niin katselen silti tätä maailmaa edelleen heteron silmin. Vaikka tuossa taannoin hyvä ystäväni teki minusta ykkösvarauksen siltä varalta, jos joskus seksuaalisessa suuntaumisessani tulee muutoksia. Lupasin, että sinä päivänä, jos näin käy, niin

Ihmiselle on tärkeää tuntea itsensä kokonaiseksi.

Taidat olla vähän läheisriippuvainen? Sen lausahduksen olen elämässäni saanut usein kuulla ja johtunee siitä, että olen elämässäni parisuhteillut yli kahden vuosikymmenen ajan ja niiden välissä olleet pienet tauot, joita kutsutaan sinkkuudeksi, ovat jääneet lyhyiksi. Olenko minä siis läheisriippuvainen? Onko se läheisriippuvuutta, kun ei halua viettää elämäänsä yksin, vaan tietoisesti jakaa

Tinder! …Kun naama ratkaisee.

Muutama vuosi sitten ”peli”sovellus nimeltään Tinder rantautui suomeen. Silloin kyseistä sovellusta pidettiin jotenkin hävettävänä, paheksuttavana ja salassa pidettävänä. Vähän niin kuin Harry Potterissa se naamaton mies, josta ei saanut puhua. Minäkin silloin, ihan vaan vähän piilossa sitä katselin, mutta en sitten loppuenlopuksi nähnyt sitä itselleni tarpeelliseksi, joten aika nopeasti poistin

Vaikeudet, yhteinen ystävä.

Elämä tuo tullessaan asioita, jotka helpostikin vievät aikamme. Työ, harrastukset, lapset, lasten harrastukset, parisuhde, sekä kodin hoitaminen täyttää päivämme helposti, eikä meillä enää jää välttämättä aikaa sille yhdelle tärkeälle asialle, ystävälle.Onneksi kuitenkin oikea ystävä on sellainen, joka ymmärtää kaikki nuo edellämainitut kiireet ja pysyy olemassa, vaikka ei koko ajan vieressä

Tuhlaammeko toisemme?

Tuhlaammeko toisemme? Kysymys on retorinen, sillä paremmin voisi kai kysyä, miksi tuhlaamme toisemme? Sen toisen, joka on siinä vieressä. Sen toisen, joka on meille tärkeä, sen toisen, jolle kerromme kaiken, sen toisen, joka kuuntelee ja sen toisen, jota rakastamme ja jonka kanssa haluamme ikääntyä. Ja vain sen tähden, koska älypuhelin…