Minun elämäni

Lapsi aseena.

Siinä missä muutamia vuosikymmeniä sitten vielä solmittiin kestäviäkin avioliittoja, niin tänä päivänä eroaminen on kai jo eräänlainen muoti-ilmiö. Tässä kiireellisessä ja alati stressaavassa yhteiskunnassa jo pienikin este parisuhteessa isommasta puhumattakaan voi aiheuttaa sen, että papin edessä nimettömään pujotettu timanttisormus päätyy kanikonttorin hyllylle jo hyvissä ajoin ennen viimeistä osamaksuerää ja loput

Hyvinä ja pahoina päivinä.

Lueskelin vanhempia kirjoituksiani ja huomasin, kuinka paljon jaksan puhua rakkaudesta, parisuhteesta ja sen ongelmista. Noh.. Miksi en puhuisi? Onhan se hyvin tärkeä asia minulle tässä elämässä ja ollut suuri osa elämääni, koska olen ollut elämästäni yli 20 vuotta parisuhteissa. Siinä ajassa on ehtinyt tulla kokemuksia, hyviä ja huonoja. Tässä tulee

Ero tuo suruja…

Niin kuin olen aikaisemmissakin kirjoituksissani ehkä huomauttanut, niin olen vahvasti parisuhde ihminen. Se on elämässäni vahvin voimavara ja jollain tapaa syy olla minä. Asia on minulle niin tärkeä, että olen tatuoinut oikeaan käteeni välille ranne kyynärpää tekstin ”where there is love there is life” joka on yksi Gandhin kuolemattomista lausahduksista.